uuden elämän alku

ilman peppiä.

kuka nyt herättelee emännän aamupalalle, jos yöunet uhkaavat venyä liian pitkäksi? kuka nyt aamuisin riepottaa pehmoleluja, kun muut jo seisovat ulko-ovella täysissä pukeissa? tai vaihtoehtoisesti venyttelee soffalla, kun ei millään vielä jaksaisi nousta.

viime aikoina lattiat ovat olleet omien sotkujen jäljiltä töistä tullessa. ei näy laukuista poimittuja nakerrettuja kurkkupastillipaketteja, varastettujen hedelmien jäännöksiä tai suolistettuja pehmoleluja. ei kaiu ovelle tervetulohaukku, joka kertoo tulijalle, että jotakin jännittävää eteisen kulman takaa tulee taasen paljastumaan.

kuka nyt herättelee kaverit leikkimään, kun makailu alkaa puuduttaa? kuka nousee venyttelemään tv:n eteen kesken leffan jännimmän kohtauksen aikana, piiitkääään ja hartaasti?kuka nyt hammastelee ja leikkii rättileikkejä myyn kanssa? kuka nyt myllertää lelulaatikkoa äänekkäästi ja näyttävästi? poimien sieltä yhden lelun kerrallaan, jokaisen kohdalla yhtä ihastuneen oloisena: hei, tämäkin vanha kaveri on vielä olemassa! kuka toistaa tätä rituaalia, kunnes lelulaatikko ammottaa tyhjyyttään ja olohuoneen lattialle on kertynyt melkoinen keko pehmoeläimiä? ja kuka nyt kanniskelee niitäkin pikkuriikkisiä mcdonaldsin lelueläimiä hellästi etuhampaiden välissä, kuin maailman suurinta aarretta?

kuka vinkuu pihalle, kun kevätaurinko alkaa sulattaa lumivaippaa terassilta? ja kuka nauttii tyynyllä maaten auringon lämmöstä täysin rinnoin? silmät ummessa ja kirsu väristen, tuulen tuomia tuoksuja suodattaen ja analysoiden. kuka etsii ja löytää oravat puista, puput niiden alta ja hiirenraadot lumihangesta? (pepin olisi pitänyt olla vinttarijäljestyskurssin yliopettaja). kuka siivoaa urheilupuistosta siltä hienolta nurmikentältä pupunpapanat? ja siivoamisesta puheenollen: kuka nyt pesee mymmelin silmät ja iidan korvat?

kuka nyt tekee pesän kainaloon, kun datailen soffalla? kuka lämmittää emännän varpaita ja kerjää iltapalaleipiä vienosti, jottei tulisi häätö. teksteissä ei ole myöskään ison mustan kirsun aiheuttamia näppäilyhäröjä. se kun ei enää eksy näppäimistölle kesken kaiken. kuka nyt tulee antamaan halin työntämällä harakanvarpaansa silmään tai nenään? sopimattomasti, tiedetään, mutta silti niin ihanasti. kyselee yksi alakuloinen. aika kova ikävä voi koiranlasta olla.

hups

Explore posts in the same categories: peppi

5 Comments on “uuden elämän alku”

  1. Tiina Says:

    Voi ei.

    Otan osaa. :(

    Voimia sinne !

  2. Larsvintin poppoo Says:

    Pala nousee kurkkuun Larsvintissakin Oli pipikaaka aikamoinen pakkaus!
    Tsemppiä!!!

    t. Larsvintit

  3. Foxifox Says:

    Itku tuli silmään lukiessa ei sille mitään mahda.
    Voimia sulle Kati!

    T: Foxifox

  4. Salla Says:

    Voi Kati. Peppi jätti varmasti ison kolon lähtiessään. Teille jäi onneksi paljon ihania, mieleenpainuvia ja hauskoja muistoja Pepistä ja elämästä Pepin kanssa. Vielä sekin päivä koittaa, että voit muistella sen puuhia ja toilailuja hymyillen, ilman suurta surua. Voimia suruun.

    Salla

  5. Marjaana Siltanen Says:

    Itku tuli silmään, voimia suruusi Kati!

    -Marjaana


Comment: