uuden elämän alku
ilman peppiä.
kuka nyt herättelee emännän aamupalalle, jos yöunet uhkaavat venyä liian pitkäksi? kuka nyt aamuisin riepottaa pehmoleluja, kun muut jo seisovat ulko-ovella täysissä pukeissa? tai vaihtoehtoisesti venyttelee soffalla, kun ei millään vielä jaksaisi nousta.
viime aikoina lattiat ovat olleet omien sotkujen jäljiltä töistä tullessa. ei näy laukuista poimittuja nakerrettuja kurkkupastillipaketteja, varastettujen hedelmien jäännöksiä tai suolistettuja pehmoleluja. ei kaiu ovelle tervetulohaukku, joka kertoo tulijalle, että jotakin jännittävää eteisen kulman takaa tulee taasen paljastumaan.
kuka nyt herättelee kaverit leikkimään, kun makailu alkaa puuduttaa? kuka nousee venyttelemään tv:n eteen kesken leffan jännimmän kohtauksen aikana, piiitkääään ja hartaasti?kuka nyt hammastelee ja leikkii rättileikkejä myyn kanssa? kuka nyt myllertää lelulaatikkoa äänekkäästi ja näyttävästi? poimien sieltä yhden lelun kerrallaan, jokaisen kohdalla yhtä ihastuneen oloisena: hei, tämäkin vanha kaveri on vielä olemassa! kuka toistaa tätä rituaalia, kunnes lelulaatikko ammottaa tyhjyyttään ja olohuoneen lattialle on kertynyt melkoinen keko pehmoeläimiä? ja kuka nyt kanniskelee niitäkin pikkuriikkisiä mcdonaldsin lelueläimiä hellästi etuhampaiden välissä, kuin maailman suurinta aarretta?
kuka vinkuu pihalle, kun kevätaurinko alkaa sulattaa lumivaippaa terassilta? ja kuka nauttii tyynyllä maaten auringon lämmöstä täysin rinnoin? silmät ummessa ja kirsu väristen, tuulen tuomia tuoksuja suodattaen ja analysoiden. kuka etsii ja löytää oravat puista, puput niiden alta ja hiirenraadot lumihangesta? (pepin olisi pitänyt olla vinttarijäljestyskurssin yliopettaja). kuka siivoaa urheilupuistosta siltä hienolta nurmikentältä pupunpapanat? ja siivoamisesta puheenollen: kuka nyt pesee mymmelin silmät ja iidan korvat?
kuka nyt tekee pesän kainaloon, kun datailen soffalla? kuka lämmittää emännän varpaita ja kerjää iltapalaleipiä vienosti, jottei tulisi häätö. teksteissä ei ole myöskään ison mustan kirsun aiheuttamia näppäilyhäröjä. se kun ei enää eksy näppäimistölle kesken kaiken. kuka nyt tulee antamaan halin työntämällä harakanvarpaansa silmään tai nenään? sopimattomasti, tiedetään, mutta silti niin ihanasti. kyselee yksi alakuloinen. aika kova ikävä voi koiranlasta olla.

toukokuu 12, 2009 at 8:37 ap
Voi ei.
Otan osaa.
Voimia sinne !
toukokuu 12, 2009 at 6:53 ip
Pala nousee kurkkuun Larsvintissakin Oli pipikaaka aikamoinen pakkaus!
Tsemppiä!!!
t. Larsvintit
toukokuu 12, 2009 at 7:36 ip
Itku tuli silmään lukiessa ei sille mitään mahda.
Voimia sulle Kati!
T: Foxifox
toukokuu 12, 2009 at 8:17 ip
Voi Kati. Peppi jätti varmasti ison kolon lähtiessään. Teille jäi onneksi paljon ihania, mieleenpainuvia ja hauskoja muistoja Pepistä ja elämästä Pepin kanssa. Vielä sekin päivä koittaa, että voit muistella sen puuhia ja toilailuja hymyillen, ilman suurta surua. Voimia suruun.
Salla
toukokuu 16, 2009 at 8:05 ap
Itku tuli silmään, voimia suruusi Kati!
-Marjaana